kumppani
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- uskollinen seuralainen, kaveri, jonka kanssa puuhaillaan yhteisiä asioita
- Musti oli Pekan uskollinen kumppani.
- elämäntoveri, seuralainen, aviopuoliso
- Nykyään kumppanin voi löytää netistä.
- saman alan toimija, jonka kanssa tehdään yhteistyötä, liikekumppani
- yhtiön osakas
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkumpːɑni/
- tavutus: kump‧pa‧ni
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kumppani | kumppanit |
| genetiivi | kumppanin | kumppanien kumppaneiden kumppaneitten |
| partitiivi | kumppania | kumppaneita kumppaneja |
| akkusatiivi | kumppani; kumppanin |
kumppanit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kumppanissa | kumppaneissa |
| elatiivi | kumppanista | kumppaneista |
| illatiivi | kumppaniin | kumppaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kumppanilla | kumppaneilla |
| ablatiivi | kumppanilta | kumppaneilta |
| allatiivi | kumppanille | kumppaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kumppanina | kumppaneina |
| translatiivi | kumppaniksi | kumppaneiksi |
| abessiivi | kumppanitta | kumppaneitta |
| instruktiivi | – | kumppanein |
| komitatiivi | – | kumppaneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kumppani- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
< ruotsi < ranska[2]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: kumppanuus
Yhdyssanat[muokkaa]
asekumppani, asuinkumppani, elämänkumppani, hallituskumppani, ikikumppani, kasvinkumppani, kauppakumppani, keskustelukumppani, kihlakumppani, kilpakumppani, lajikumppani, leikkikumppani, liikekumppani, matkakumppani, puhekumppani, pöytäkumppani, riitakumppani, rikoskumppani, seksikumppani, seurustelukumppani, sopimuskumppani, sukupuolikumppani, sänkykumppani, taistelukumppani, vuodekumppani, yhteistyökumppani, yhtiökumppani
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kumppani Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.