tolvana

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tolvana (12)

  1. (arkikieltä, haukkumasana) yksinkertaisesta, typerästä ihmisestä
    Etkö sinä tolvana edes kuuntele?

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪olʋɑnɑ/
  • tavutus: tol‧va‧na

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tolvana tolvanat
genetiivi tolvanan tolvanoiden
tolvanoitten
(tolvanain)
partitiivi tolvanaa tolvanoita
akkusatiivi tolvana;
tolvanan
tolvanat
sisäpaikallissijat
inessiivi tolvanassa tolvanoissa
elatiivi tolvanasta tolvanoista
illatiivi tolvanaan tolvanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tolvanalla tolvanoilla
ablatiivi tolvanalta tolvanoilta
allatiivi tolvanalle tolvanoille
muut sijamuodot
essiivi tolvanana tolvanoina
translatiivi tolvanaksi tolvanoiksi
abessiivi tolvanatta tolvanoitta
instruktiivi tolvanoin
komitatiivi tolvanoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tolvana-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

venäjän sanasta болванка (bolvánka), болван

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tolvana Kielitoimiston sanakirjassa