toitottaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
toitottaminen (38)
- teonnimi verbistä toitottaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | toitottaminen | toitottamiset |
| genetiivi | toitottamisen | toitottamisten toitottamisien |
| partitiivi | toitottamista | toitottamisia |
| akkusatiivi | toitottaminen; toitottamisen |
toitottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | toitottamisessa | toitottamisissa |
| elatiivi | toitottamisesta | toitottamisista |
| illatiivi | toitottamiseen | toitottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | toitottamisella | toitottamisilla |
| ablatiivi | toitottamiselta | toitottamisilta |
| allatiivi | toitottamiselle | toitottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | toitottamisena (toitottamisna) |
toitottamisina |
| translatiivi | toitottamiseksi | toitottamisiksi |
| abessiivi | toitottamisetta | toitottamisitta |
| instruktiivi | – | toitottamisin |
| komitatiivi | – | toitottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | toitottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
toitottamis- | |