toitottaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

toitottaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. puhaltaa päristen vaskisoitinta tai muuta vastaavaa instrumenttia
    Entisaikaan postitorvella toitotettiin postin saapumisesta.
  2. tuottaa torven äänen kaltaista ääntä
    Joutsenet toitottivat lentäessään.
  3. (kuvaannollisesti) tiedottaa näkyvästi jostakin; julistaa, pitää meteliä jostakin
    Tietosuojasta ei toitoteta turhaan.
    Älä aina toitota veganismista ja hiilijalanjäljestäni.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪oi̯t̪ot̪ːɑːˣ/
  • tavutus: toi‧tot‧taa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]