tiu
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tiu (18)
- kananmunista käytettävä mittayksikkö, joka tarkoittaa 20 kappaletta
- Ennen junan lähtöä hän osti vielä asemaravintolasta puoli tiuta kovaksi keitettyjä kananmunia. (Ulvova mylläri, Arto Paasilinna)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪iu̯/
- tavutus: tiu
Taivutus[muokkaa]
.svg){kind=small}
|
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Syy: sanalla on monikkomuoto vain nominatiivissa Voit auttaa Wikisanakirjaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tiu | tiut |
| genetiivi | tiun | tiuiden tiuitten |
| partitiivi | tiuta | tiuita |
| akkusatiivi | tiu; tiun |
tiut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tiussa | tiuissa |
| elatiivi | tiusta | tiuista |
| illatiivi | tiuhun | tiuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tiulla | tiuilla |
| ablatiivi | tiulta | tiuilta |
| allatiivi | tiulle | tiuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tiuna | tiuina |
| translatiivi | tiuksi | tiuiksi |
| abessiivi | tiutta | tiuitta |
| instruktiivi | – | tiuin |
| komitatiivi | – | tiuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tiu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Tälle sanalle ei valitettavasti vielä ole lisätty etymologiaa, mutta voit halutessasi lisätä sen.
Käännökset[muokkaa]
1. eräs mittayksikkö
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tiu Kielitoimiston sanakirjassa
Esperanto[muokkaa]
Pronomini[muokkaa]
tiu (yks. akk. tiun, mon. tiuj, mon. akk. tiujn)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈtiː.u]