timba

Suomi

Substantiivi

timba (9)

1. kuubalaisperäinen salsasta johdettu musiikin tyylilaji

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	timba	–
genetiivi	timban	–
partitiivi	timbaa	–
akkusatiivi	timba; timban	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	timbassa	–
elatiivi	timbasta	–
illatiivi	timbaan	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	timballa	–
ablatiivi	timbalta	–
allatiivi	timballe	–
muut sijamuodot
essiivi	timbana	–
translatiivi	timbaksi	–
abessiivi	timbatta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	timboine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	timba-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Englanti

Substantiivi

timba (ei monikkoa)

1. timba

Espanja

Substantiivi

timba f. (monikko timbas)

1. timba
2. (epävirallinen tai laiton) peliluola
3. uhkapeliä pelattaessa yksittäinen peli

Indonesia

Substantiivi

timba

1. ämpäri

Liittyvät sanat

Synonyymit

• ember

Italia

Substantiivi

timba f.

1. timba

Katalaani

Substantiivi

timba f. (monikko timbes)

1. (kallion) jyrkänne
2. peliluola
3. (arkikieltä) mikä tahansa rahasta pelattava korttipeli

Aiheesta muualla

• Diccionari de la llengua catalana, segona edició, Institut d’Estudis Catalans: ”timba”

Portugali

Substantiivi

timba f. (monikko timbas)

1. (guineabissaunportugalia) maasika

Liittyvät sanat

Synonyymit

• oricterope, oricteropo, porco-da-terra, porco-formigueiro, jimbo, timbo

Substantiivi

timba f. (monikko timbas)

1. (brasilianportugalia, murteellinen, alatyyliä) siitin

Ranska

Substantiivi

timba f. (monikko timbas[luo])

1. timba