tervas

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tervas (39)[1]

  1. pihkainen puuaines
    Myrskyn vikuuttamaan petäjän runkoon alkoi muodostua tervasta, liekö syynä ollut pihkavuoto.
  2. tervanpolton raaka-aine
    Havupuun kannoista saadaan hyviä tervaksia.
    Tervaksia tuotetaan koloamalla puiden runkoja.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪erʋɑs/
  • tavutus: ter‧vas

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tervas tervakset
genetiivi tervaksen tervasten
tervaksien
partitiivi tervasta tervaksia
akkusatiivi tervas;
tervaksen
tervakset
sisäpaikallissijat
inessiivi tervaksessa tervaksissa
elatiivi tervaksesta tervaksista
illatiivi tervakseen tervaksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tervaksella tervaksilla
ablatiivi tervakselta tervaksilta
allatiivi tervakselle tervaksille
muut sijamuodot
essiivi tervaksena tervaksina
translatiivi tervakseksi tervaksiksi
abessiivi tervaksetta tervaksitta
instruktiivi tervaksin
komitatiivi tervaksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tervakse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tervas-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

tervaskanto, tervaskoro, tervaslastu, tervaspilke, tervaspuu, tervasroso, tervassaippua, tervassoihtu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tervas Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39