terva

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Terva Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Tervaa

Substantiivi[muokkaa]

terva (9)

  1. orgaanisen aineksen kuivatislauksessa muodostunutta tummaa, paksua ja tahmeaa öljyä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪erʋɑ/
  • tavutus: ter‧va

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi terva
genetiivi tervan
partitiivi tervaa
akkusatiivi terva;
tervan
sisäpaikallissijat
inessiivi tervassa
elatiivi tervasta
illatiivi tervaan
ulkopaikallissijat
adessiivi tervalla
ablatiivi tervalta
allatiivi tervalle
muut sijamuodot
essiivi tervana
translatiivi tervaksi
abessiivi tervatta
instruktiivi
komitatiivi tervoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo terva-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

balttilainen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hautaterva, havupuuterva, kivihiiliterva, koivuterva, lehtipuuterva, puuterva, tervahauta, tervahovi, tervahuopa, tervahöyry, tervakaupunki, tervaleppä, tervaliha, tervamiilu, tervanahturi, tervankusi, tervanpoltto, tervanräkäri, tervapahvi, tervapaperi, tervapastilli, tervapata, tervaporvari, tervapääsky, tervaroso, tervasoihtu, tervatynnyri, tervavene, tuhiterva

Anagrammit[muokkaa]

ravet, tarve, varte, verta

Idiomit[muokkaa]

  • olla kuin / liikkua kuin täi tervassa – olla jumissa, liikkua hyvin hitaasti tai vaivalloisesti
  • olla tervanjuontia — olla vastenmielistä tehdä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • terva Kielitoimiston sanakirjassa
  • terva Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).