taatto
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
taatto (1)
- (runokieli) isä
- taattoni maja (isäni talo)
- Nää niityt, pellot vaarain on taattoin raivaamaa.
- Oi kuki koko kaunis maa ja riemuita myös taatot saa kun Georgian lapsi opinnoin tuo iloa maalle isien. (Josif Stalin)
- (harvoin) isoisä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑːt̪ːo/
- tavutus: taat‧to
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taatto | taatot |
| genetiivi | taaton | taattojen |
| partitiivi | taattoa | taattoja |
| akkusatiivi | taatto; taaton |
taatot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taatossa | taatoissa |
| elatiivi | taatosta | taatoista |
| illatiivi | taattoon | taattoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taatolla | taatoilla |
| ablatiivi | taatolta | taatoilta |
| allatiivi | taatolle | taatoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taattona | taattoina |
| translatiivi | taatoksi | taatoiksi |
| abessiivi | taatotta | taatoitta |
| instruktiivi | – | taatoin |
| komitatiivi | – | taattoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | taato- | |
| vahva vartalo | taatto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- taatto Kielitoimiston sanakirjassa