syyte

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

syyte (48)

  1. syytös, yleensä rikooksen yhteydessä jonkun henkilön syyttäminen, joka lähetetään oikeudelle käsiteltäväksi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi syyte syytteet
genetiivi syytteen syytteiden
syytteitten
partitiivi syytettä syytteitä
akkusatiivi syyte; syytteen syytteet
Sisäpaikallissijat
inessiivi syytteessä syytteissä
elatiivi syytteestä syytteistä
illatiivi syytteeseen syytteisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi syytteellä syytteillä
ablatiivi syytteeltä syytteiltä
allatiivi syytteelle syytteille
Muut
essiivi syytteenä syytteinä
translatiivi syytteeksi syytteiksi
abessiivi syytteettä syytteittä
instruktiivi syyttein
komitatiivi syytteine-
+ omistusliite