synti

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Synti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Synti

Substantiivi[muokkaa]

synti (5-J)[1]

  1. uskonnon sääntöjen vastainen paha tai väärä teko

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsynt̪i/
  • tavutus: syn‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi synti synnit
genetiivi synnin syntien
(syntein)
partitiivi syntiä syntejä
akkusatiivi synti;
synnin
synnit
sisäpaikallissijat
inessiivi synnissä synneissä
elatiivi synnistä synneistä
illatiivi syntiin synteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi synnillä synneillä
ablatiivi synniltä synneiltä
allatiivi synnille synneille
muut sijamuodot
essiivi syntinä synteinä
translatiivi synniksi synneiksi
abessiivi synnittä synneittä
instruktiivi synnein
komitatiivi synteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo synni-
vahva vartalo synti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

helmasynti, kuolemansynti, perisynti, salasynti, synninhätä, synninpäästö, synnintunnustus, synnintunto, syntiinlankeemus, syntikuorma, syntilista, syntinen, syntipukki, syntisäkki, syntitaakka, syntiuhri, syntivelka, tekosynti

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • synti Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J