sumo

Suomi

Substantiivi

sumo (1)

Sumo-ottelu.

1. japanilainen urheilulaji, jossa kilpailijat yrittävät työntää ja töniä toisensa pois rajatulta alueelta; sumopaini

Ääntäminen

• IPA: /ˈsumo/
• tavutus: su‧mo

Käännökset

1. japanilainen urheilulaji, jossa kilpailijat yrittävät työntää ja töniä toisensa pois rajatulta alueelta; sumopaini

englanti: sumo espanja: sumo japani: 相撲 portugali: sumô

ranska: sumo m. saksa: Sumo venäjä: сумо

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• sumopaini
• sumopainija

Aiheesta muualla

• sumo Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

Adjektiivi

sumo m., suma f. (monikko sumos m., sumas f.)

1. korkein, suurin

   el sumo pontífice Benedicto XVI

Etymologia

latinan sanasta summus (DRAE)

Substantiivi

sumo m.

1. sumo, sumopaini
2. sumopainija

Verbi

sumo

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä sumar[luo]

Verbi

sumo

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä sumir

Esperanto

Substantiivi

sumo (yks. akk. sumon; mon. sumoj, mon. akk. sumojn)

1. summa

Ido

Substantiivi

sumo (yksikön akkusatiivi sumon; monikko sumi, monikon akkusatiivi sumin)

1. summa

Latina

Verbi

sūmō (III) (akt. prees. inf. sūmere, ind. perf. y. 1. p. sūmpsī, part. perf. sūmptus) (taivutus[luo])

1. aloittaa jk, ryhtyä jhk
2. valita
3. käyttää (loppuun), kuluttaa (loppuun)

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: consumo

Portugali

Adjektiivi

sumo m., suma[luo] f. (monikko sumos [luo] m., sumas[luo] f.)

1. korkein

Substantiivi

sumo m.

1. mehu

   o sumo de laranja – appelsiinimehu

Liittyvät sanat

Synonyymit

• suco