sukulainen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sukulainen (38)
- samaan sukuun kuuluva henkilö
- Serkkuni Pekka on sukulaiseni, hän on isäni siskon poika.
- Isovanhemmat ovat sukulaisia.
- Viidennet serkut ovat meillä jo aika etäisiä sukulaisia.
- Tätini naimakaupan kautta pääsimme sukulaisiksi patruunalle, ainakin hän sanoo niin — saapa nähdä mitä mieltä patruuna on.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsukuˌlɑi̯nen/
- tavutus: su‧ku‧lai‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sukulainen | sukulaiset |
| genetiivi | sukulaisen | sukulaisten sukulaisien |
| partitiivi | sukulaista | sukulaisia |
| akkusatiivi | sukulainen; sukulaisen |
sukulaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sukulaisessa | sukulaisissa |
| elatiivi | sukulaisesta | sukulaisista |
| illatiivi | sukulaiseen | sukulaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sukulaisella | sukulaisilla |
| ablatiivi | sukulaiselta | sukulaisilta |
| allatiivi | sukulaiselle | sukulaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sukulaisena (sukulaisna) |
sukulaisina |
| translatiivi | sukulaiseksi | sukulaisiksi |
| abessiivi | sukulaisetta | sukulaisitta |
| instruktiivi | – | sukulaisin |
| komitatiivi | – | sukulaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sukulaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sukulais- | |
Käännökset
[muokkaa]1. samaan sukuun kuuluva henkilö
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: sukulaisuus
- verbit: sukulaistua
Yhdyssanat
[muokkaa]sukulaisavioliitto, sukulaiskansa, sukulaiskieli, sukulaismies, sukulaisperhe, sukulaispoika, sukulaisrakkaus, sukulaissielu, sukulaistunne, sukulaistyttö, sukulaisvierailu, sukulaisväri, verisukulainen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- sukulainen Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 301, 3807 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa