sujahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sujahdus (39)

  1. sujahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsujɑhdus/
  • tavutus: su‧jah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sujahdus sujahdukset
genetiivi sujahduksen sujahdusten
sujahduksien
partitiivi sujahdusta sujahduksia
akkusatiivi sujahdus;
sujahduksen
sujahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi sujahduksessa sujahduksissa
elatiivi sujahduksesta sujahduksista
illatiivi sujahdukseen sujahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sujahduksella sujahduksilla
ablatiivi sujahdukselta sujahduksilta
allatiivi sujahdukselle sujahduksille
muut sijamuodot
essiivi sujahduksena sujahduksina
translatiivi sujahdukseksi sujahduksiksi
abessiivi sujahduksetta sujahduksitta
instruktiivi sujahduksin
komitatiivi sujahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sujahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sujahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä sujahtaa (sujahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]