sopimaton

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

sopimaton (34-C)

  1. soveltumaton, epäsopiva
  2. asiaton, epäkorrekti
    sopimatonta käytöstä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈsopimɑton]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: so‧pi‧ma‧ton

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sopimaton sopimattomat
genetiivi sopimattoman sopimattomien
(sopimatonten)
partitiivi sopimatonta sopimattomia
akkusatiivi sopimaton; sopimattoman sopimattomat
sisäpaikallissijat
inessiivi sopimattomassa sopimattomissa
elatiivi sopimattomasta sopimattomista
illatiivi sopimattomaan sopimattomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sopimattomalla sopimattomilla
ablatiivi sopimattomalta sopimattomilta
allatiivi sopimattomalle sopimattomille
muut sijamuodot
essiivi sopimattomana
(sopimatonna)
sopimattomina
translatiivi sopimattomaksi sopimattomiksi
abessiivi sopimattomatta sopimattomitta
instruktiivi sopimattomin
komitatiivi sopimattomine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

sopimaton

  1. (taivutusmuoto) akkusatiivin yksikkö sanasta sopimaton

Verbi[muokkaa]

sopimaton (34-C)

  1. (taivutusmuoto) kieltopartisiippi verbistä antaa