soittaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

soittaja (10)[1]

  1. henkilö, joka soittaa jotakin soitinta, muusikko, instrumentalisti
    Soittajat astuivat lavalle.
    Konsertin jälkeen menin pyytämään nimikirjoitusta soittajalta.
  2. henkilö, joka soittaa puhelun; vuorovaikutteisiin viihde- ym. ohjelmiin puhelimitse osallistuja
    Kun puhelimeen vastataan, tulisi soittajan ensimmäiseksi esitellä itsensä.
    Seuraava soittaja olkaa hyvä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsoi̯t̪ːɑjɑ/
  • tavutus: soit‧ta‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi soittaja soittajat
genetiivi soittajan soittajien
(soittajain)
partitiivi soittajaa soittajia
akkusatiivi soittaja;
soittajan
soittajat
sisäpaikallissijat
inessiivi soittajassa soittajissa
elatiivi soittajasta soittajista
illatiivi soittajaan soittajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi soittajalla soittajilla
ablatiivi soittajalta soittajilta
allatiivi soittajalle soittajille
muut sijamuodot
essiivi soittajana soittajina
translatiivi soittajaksi soittajiksi
abessiivi soittajatta soittajitta
instruktiivi soittajin
komitatiivi soittajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo soittaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10