instrumentalisti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
instrumentalisti (5)
- muusikko, joka soittaa jotakin instrumenttia, vastakohtana vokalistille
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | instrumentalisti | instrumentalistit |
| genetiivi | instrumentalistin | instrumentalistien (instrumentalistein) |
| partitiivi | instrumentalistia | instrumentalisteja |
| akkusatiivi | instrumentalisti; instrumentalistin |
instrumentalistit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | instrumentalistissa | instrumentalisteissa |
| elatiivi | instrumentalistista | instrumentalisteista |
| illatiivi | instrumentalistiin | instrumentalisteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | instrumentalistilla | instrumentalisteilla |
| ablatiivi | instrumentalistilta | instrumentalisteilta |
| allatiivi | instrumentalistille | instrumentalisteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | instrumentalistina | instrumentalisteina |
| translatiivi | instrumentalistiksi | instrumentalisteiksi |
| abessiivi | instrumentalistitta | instrumentalisteitta |
| instruktiivi | – | instrumentalistein |
| komitatiivi | – | instrumentalisteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | instrumentalisti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. muusikko, joka soittaa instrumenttia, vastakohtana vokalistille
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- instrumentalisti Kielitoimiston sanakirjassa