sointuvokaali
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sointuvokaali (6)
- (kielitiede) vokaali, jonka esiintymiseen vaikuttaa vokaalisointu; harmoniavokaali
- Suomen kielen etisiä sointuvokaaleja ovat ä, ö ja y ja takaisia sointuvokaaleja ovat a, o ja u.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈs̠o̞i̯n̪.t̪u.ˌʋo̞.kɑ̝ː.li]
Etymologia[muokkaa]
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sointuvokaali | sointuvokaalit |
| genetiivi | sointuvokaalin | sointuvokaalien sointuvokaaleiden sointuvokaaleitten |
| partitiivi | sointuvokaalia | sointuvokaaleita sointuvokaaleja |
| akkusatiivi | sointuvokaali; sointuvokaalin |
sointuvokaalit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sointuvokaalissa | sointuvokaaleissa |
| elatiivi | sointuvokaalista | sointuvokaaleista |
| illatiivi | sointuvokaaliin | sointuvokaaleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sointuvokaalilla | sointuvokaaleilla |
| ablatiivi | sointuvokaalilta | sointuvokaaleilta |
| allatiivi | sointuvokaalille | sointuvokaaleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sointuvokaalina | sointuvokaaleina |
| translatiivi | sointuvokaaliksi | sointuvokaaleiksi |
| abessiivi | sointuvokaalitta | sointuvokaaleitta |
| instruktiivi | – | sointuvokaalein |
| komitatiivi | – | sointuvokaaleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sointuvokaali- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sointuvokaali Tieteen termipankissa