vokaali

Suomi

vokaali (6)

Katso artikkeli Vokaali Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

(fonetiikka, kielitiede) (yleensä) soinnillinen äänne, jota äännettäessä ilmavirta pääsee etenemään esteettä suun keskilinjalla ja joka voi toimia tavun ytimenä
Suomen kielen vokaaleja ovat a, e, i, o, u, y, å, ä ja ö.

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vokaali	vokaalit
genetiivi	vokaalin	vokaalien vokaaleiden vokaaleitten
partitiivi	vokaalia	vokaaleita vokaaleja
akkusatiivi	vokaali; vokaalin	vokaalit
sisäpaikallissijat
inessiivi	vokaalissa	vokaaleissa
elatiivi	vokaalista	vokaaleista
illatiivi	vokaaliin	vokaaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vokaalilla	vokaaleilla
ablatiivi	vokaalilta	vokaaleilta
allatiivi	vokaalille	vokaaleille
muut sijamuodot
essiivi	vokaalina	vokaaleina
translatiivi	vokaaliksi	vokaaleiksi
abessiivi	vokaalitta	vokaaleitta
instruktiivi	–	vokaalein
komitatiivi	–	vokaaleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vokaali-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Sanaa käytetään joskus virheellisesti myös tarkoittamaan lauluja (engl. vocals), kts. vokalisti

1. vokaali