seteli

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

[1] Euroseteleitä

Substantiivi[muokkaa]

seteli (6)

  1. yksittäinen paperinen tai joskus muovinen maksuväline tiettyä valuuttaa, seteliraha; myös alennus- tai muusta lipukkeesta
    Haluan nimeni tuhannen markan seteliin.
    Yli 1000 euron ostoista saat 50 euron alennussetelin.
  2. viranomaisen antama paperinen tosite, kuitti, tms.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈset̪eli/
  • tavutus: se‧te‧li

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi seteli setelit
genetiivi setelin setelien
seteleiden
seteleitten
partitiivi seteliä seteleitä
setelejä
akkusatiivi seteli;
setelin
setelit
sisäpaikallissijat
inessiivi setelissä seteleissä
elatiivi setelistä seteleistä
illatiivi seteliin seteleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi setelillä seteleillä
ablatiivi seteliltä seteleiltä
allatiivi setelille seteleille
muut sijamuodot
essiivi setelinä seteleinä
translatiivi seteliksi seteleiksi
abessiivi setelittä seteleittä
instruktiivi setelein
komitatiivi seteleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo seteli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alennusseteli, arpaseteli, etuseteli, lounasseteli, maksuseteli, palveluseteli, seteliautomaatti, setelikurssi, setelinanto, setelinippu, setelinkate, setelipaino, setelipankki, setelipaperi, seteliraha, setelirahoitus, setelitukku, taksiseteli

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • seteli Kielitoimiston sanakirjassa