Siirry sisältöön

tosite

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

tosite (48-C)[1]

  1. kirjanpidossa jokin päivätty ja numeroitu dokumentti (esim. lasku), joka todistaa tietyn liiketapahtuman ja oikeuttaa tehdyn kirjauksen tai kirjaukset
    Jokaisen kirjanpitoon tehdyn kirjauksen perusteena täytyy olla jokin dokumentti joka oikeuttaa kirjauksen.
    Yritykset säilyttävät tositteita mapeissa tai CD-levyillä.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪osit̪eˣ/
  • tavutus: to‧si‧te

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tosite tositteet
genetiivi tositteen tositteiden
tositteitten
partitiivi tositetta tositteita
akkusatiivi tosite;
tositteen
tositteet
sisäpaikallissijat
inessiivi tositteessa tositteissa
elatiivi tositteesta tositteista
illatiivi tositteeseen tositteisiin
tositteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tositteella tositteilla
ablatiivi tositteelta tositteilta
allatiivi tositteelle tositteille
muut sijamuodot
essiivi tositteena tositteina
translatiivi tositteeksi tositteiksi
abessiivi tositteetta tositteitta
instruktiivi tosittein
komitatiivi tositteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tosittee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tositet-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

maksutosite, menotosite, tilitosite

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • tosite Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-C