kirjanpito
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- (liiketaloustiede) yrityksen tai muun yhteisön taloudellisen toiminnan ja tilan kirjaaminen yksittäisen liiketapahtuman tarkkuudella
- Yritys päätti ulkoistaa kirjanpidon tekemisen.
- (liiketaloustiede) säilytetyt kirjanpitoon liittyvät tositteet ja muut dokumentit
- Rikkoutunut kovalevy tuhosi kunnan kirjanpidon.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkirjɑnˌpit̪o/
- tavutus: kir‧jan‧pi‧to
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. liiketapahtumien rekisteröinti
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]journaali, kirja, kirjanpidollinen, kirjanpidollisesti, laskentaosasto, laskentatoimi, liikevaihto, päiväkirja, pääkirja, taloushallinto, tase, tasekirja, tili, tilikirja, tilinpäätös, tilitoimisto, tilintarkastus, tuloslaskelma, tilitoimisto tosite
Yhdyssanat
[muokkaa]kirjanpitoarvo, kirjanpitoasetus, kirjanpitojärjestelmä, kirjanpitokausi, kirjanpitokirja, kirjanpitolaki, kirjanpitorikos, kirjanpitotila, kirjanpitovelvollinen, kirjanpitovelvollisuus, kirjanpitovihko, kirjanpitovuosi, kirjanpitäjä, maatalouskirjanpito, varastokirjanpito, väestökirjanpito
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kirjanpito Kielitoimiston sanakirjassa