savu
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]savu (1)
- aineen palaessa muodostuneiden palokaasujen seos, yleensä sen näkyvä osa
- Tulipalo muodosti niin paljon savua, että lähitalot oli evakuoitava.
- (historia) Suomessa 1300-luvun lopulta lähtien käytetty veroyksikkö
- (vanhahtava, kuvaannollisesti) talous, talo
- Alasaari on viidenkymmenen savun kylä.
- Pikkukylissä on usein vain muutama savu.
- Kaapelia ei kannata vetää viimeiseen savuun saakka. (maaseuduntulevaisuus.fi, 20.02.2019)
- funktioverbien yhteydessä viittaa tupakan tai muiden aineiden poltteluun
- Tupakoitsijat kävivät vetämässä savut tupakkavaunussa ja palasivat omalle paikalleen.
- Työntekijät käyvät savuilla nurkan takana.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsɑʋu/
- tavutus: sa‧vu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | savu | savut |
| genetiivi | savun | savujen |
| partitiivi | savua | savuja |
| akkusatiivi | savu; savun |
savut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | savussa | savuissa |
| elatiivi | savusta | savuista |
| illatiivi | savuun | savuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | savulla | savuilla |
| ablatiivi | savulta | savuilta |
| allatiivi | savulle | savuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | savuna | savuina |
| translatiivi | savuksi | savuiksi |
| abessiivi | savutta | savuitta |
| instruktiivi | – | savuin |
| komitatiivi | – | savuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | savu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]henkisavut, hermosavut, lehmisavu, merisavu, poskisavut, ruudinsavu, savuaine, savuammus, savuankerias, savuaukko, savuhapero, savuhattu, savuheite, savuhormi, savuhyppääjä, savuilmaisin, savukaasu, savukala, savukalasalaatti, savukanava, savukiehkura, savukinkku, savukranaatti, savukupu, savukvartsi, savukylki, savulahna, savulaite, savulammas, savulasi, savuliha, savulohi, savumerkki, savumyrkytys, savunaamari, savunharmaa, savupatsas, savupelti, savupiippu, savupiippukaulus, savupiipputeollisuus, savupilvi, savupirtti, savupommi, savuporo, savurengas, savusauna, savusiika, savusilakka, savusivu, savusukeltaja, savusumu, savutopaasi, savutorvi, savuvahinko, savuverho, sikarinsavu, suitsutussavu, tupakansavu, uhrisavu
Idiomit
[muokkaa]- ei savua ilman tulta
- asioille on syynsä
- haihtua savuna ilmaan
- tulla äkillisesti tai yllättäen menetetyksi
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]savu (gen savu, part savu)
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 1. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen historian sanasto
- Suomen kielen vanhahtavat ilmaukset
- Suomen kielen kuvaannolliset ilmaukset
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Viron sanat
- Viron kielen substantiivit
- Viron kielen slangisanasto
- Viron kielen murteelliset ilmaukset
- Viron kielen päihdesanasto
