sauma
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (tekstiili) hyötyommel, jolla ommeltavat kappaleet liitetään
- (rakennustekniikka) liitoskohta muurauksessa tiilten tai laatoituksessa laattojen välissä
- (puhekieltä, kuvaannollisesti) mahdollisuus
- Joillakin startup-yrityksillä on hyvät saumat globaaliinkin menestykseen.
- Sulla ei ole mitään saumaa tuon suhteen.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsɑu̯mɑ/
- tavutus: sau‧ma
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sauma | saumat |
| genetiivi | sauman | saumojen (saumain) |
| partitiivi | saumaa | saumoja |
| akkusatiivi | sauma; sauman |
saumat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saumassa | saumoissa |
| elatiivi | saumasta | saumoista |
| illatiivi | saumaan | saumoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saumalla | saumoilla |
| ablatiivi | saumalta | saumoilta |
| allatiivi | saumalle | saumoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saumana | saumoina |
| translatiivi | saumaksi | saumoiksi |
| abessiivi | saumatta | saumoitta |
| instruktiivi | – | saumoin |
| komitatiivi | – | saumoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sauma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[2]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: saumallinen, saumaton
- substantiivit: saumuri
- verbit: saumata, saumoittaa
Yhdyssanat[muokkaa]
edestakaissauma, hakasauma, hitsaussauma, juotossauma, katesauma, koristesauma, laakasauma, laskossauma, liikkumasauma, liikuntasauma, liitossauma, limisauma, niittisauma, piilosauma, pystysauma, saumakohta, saumalaasti, saumalista, saumanvara, saumasukka, saumavara, sisäsauma, sivusauma, sukansauma, takasauma, vaakasauma, viistosauma, vyötärösauma
Idiomit[muokkaa]
- ratketa saumoistaan, reagoida voimakkaan tunteellisesti
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.