säynävä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
säynävä (10)
- yleinen makean veden särkikala (Leuciscus idus melanotus), joka elää parvissa ja viihtyy kirkkaissa vesissä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsæy̯næʋæ/
- tavutus: säy‧nä‧vä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säynävä | säynävät |
| genetiivi | säynävän | säynävien (säynäväin) |
| partitiivi | säynävää | säynäviä |
| akkusatiivi | säynävä; säynävän |
säynävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säynävässä | säynävissä |
| elatiivi | säynävästä | säynävistä |
| illatiivi | säynävään | säynäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säynävällä | säynävillä |
| ablatiivi | säynävältä | säynäviltä |
| allatiivi | säynävälle | säynäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säynävänä | säynävinä |
| translatiivi | säynäväksi | säynäviksi |
| abessiivi | säynävättä | säynävittä |
| instruktiivi | – | säynävin |
| komitatiivi | – | säynävine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säynävä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- säynävä Kielitoimiston sanakirjassa