säyne

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

säyne (48)

  1. (eläintiede) rinnakkaismuoto sanalle säynävä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säyne säyneet
genetiivi säyneen säyneiden
säyneitten
partitiivi säynettä säyneitä
akkusatiivi säyne; säyneen säyneet
sisäpaikallissijat
inessiivi säyneessä säyneissä
elatiivi säyneestä säyneistä
illatiivi säyneeseen säyneisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi säyneellä säyneillä
ablatiivi säyneeltä säyneiltä
allatiivi säyneelle säyneille
muut sijamuodot
essiivi säyneenä säyneinä
translatiivi säyneeksi säyneiksi
abessiivi säyneettä säyneittä
instruktiivi säynein
komitatiivi säyneine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]