särkevä
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]särkevä (10) (komparatiivi särkevämpi, superlatiivi särkevin) (taivutus [luo])
- sellainen, jossa on särkyä
- Särkevä hammas kiusasi koko yön enkä saanut nukutuksi.
Käännökset
[muokkaa]1. sellainen, jossa on särkyä
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]särkevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä särkeä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | särkevä | särkevät |
| genetiivi | särkevän | särkevien (särkeväin) |
| partitiivi | särkevää | särkeviä |
| akkusatiivi | särkevä; särkevän |
särkevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | särkevässä | särkevissä |
| elatiivi | särkevästä | särkevistä |
| illatiivi | särkevään | särkeviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | särkevällä | särkevillä |
| ablatiivi | särkevältä | särkeviltä |
| allatiivi | särkevälle | särkeville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | särkevänä | särkevinä |
| translatiivi | särkeväksi | särkeviksi |
| abessiivi | särkevättä | särkevittä |
| instruktiivi | – | särkevin |
| komitatiivi | – | särkevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | särkevä- | |
| vahva vartalo | särkevä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |