rumpali
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]rumpali (6)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrumpɑli/
- tavutus: rum‧pa‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rumpali | rumpalit |
| genetiivi | rumpalin | rumpalien rumpaleiden rumpaleitten |
| partitiivi | rumpalia | rumpaleita rumpaleja |
| akkusatiivi | rumpali; rumpalin |
rumpalit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rumpalissa | rumpaleissa |
| elatiivi | rumpalista | rumpaleista |
| illatiivi | rumpaliin | rumpaleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rumpalilla | rumpaleilla |
| ablatiivi | rumpalilta | rumpaleilta |
| allatiivi | rumpalille | rumpaleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rumpalina | rumpaleina |
| translatiivi | rumpaliksi | rumpaleiksi |
| abessiivi | rumpalitta | rumpaleitta |
| instruktiivi | – | rumpalein |
| komitatiivi | – | rumpaleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rumpali- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]aiemmin rumpari, trumpari < ruotsista, vrt. trumpare, trompare, trommbar [1]
Käännökset
[muokkaa]1. yl. ammattimainen rumpujen soittaja
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- rumpali Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.