rita

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Rita ja ritá


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rita (9-F)

  1. (vanhentunut) kolmiseinäinen pyydys, jonka peräseinän varaan vivulla viritetään kansi, mikä lauetessaan salpaa eläimen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rita ridat
genetiivi ridan ritojen
partitiivi ritaa ritoja
akkusatiivi rita; ridan ridat
sisäpaikallissijat
inessiivi ridassa ridoissa
elatiivi ridasta ridoista
illatiivi ritaan ritoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ridalla ridoilla
ablatiivi ridalta ridoilta
allatiivi ridalle ridoille
muut sijamuodot
essiivi ritana ritoina
translatiivi ridaksi ridoiksi
abessiivi ridatta ridoitta
instruktiivi ridoin
komitatiivi ritoine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rita Kielitoimiston sanakirjassa

Lähteet[muokkaa]

Ruotsi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

  1. piirtää

Taivutus[muokkaa]

Taivutus – rita
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens ritar [luo] ritas
imperfekti ritade ritades
supiini ritat ritats
imperatiivi rita
Nominaalimuodot
Taivutus – rita
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens riter rits, rites
imperfekti ret rets
supiini ritit ritits
imperatiivi rit
Nominaalimuodot