ravinto

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ravinto (nto-1)

  1. ravintoaine, energian lähteenä
  2. (puhekieltä) ruoka
    Ruokana oli puuroa — nyt on päivän ravinnon saanti turvattu kun söi puuroa mahansa täyteen.
  3. hengen ravinto kulttuuri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ravinto ravinnot luo
genetiivi ravinnon luo ravintojen luo
partitiivi ravintoa luo ravintoja luo
akkusatiivi ravinto; ravinnon luo ravinnot luo
sisäpaikallissijat
inessiivi ravinnossa luo ravinnoissa
elatiivi ravinnosta luo ravinnoista
illatiivi ravintoon luo ravintoihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi ravinnolla luo ravinnoilla
ablatiivi ravinnolta luo ravinnoilta
allatiivi ravinnolle luo ravinnoille
muut sijamuodot
essiivi ravintona luo ravintoina luo
translatiivi ravinnoksi luo ravinnoiksi
abessiivi ravinnotta ravinnoitta
instruktiivi ravinnoin
komitatiivi ravintoine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

eläinravinto, ihmisravinto, kasvisravinto, ravinnonhaku, ravinnonsaanti, ravinnontarve, ravintoaine, ravintoalusta, ravintojärjestys, ravintokasvi, ravintokemia, ravintokudos, ravintokuitu, ravintokustannus, ravintolima, ravintoliuos, ravintolähde, ravintomyrkytys, ravinto-opillinen, ravinto-oppi, ravintopaikka, ravintopitoinen, ravintopreparaatti, ravintorasva, ravintoseos, ravintosokeri, ravintosuoli, ravintotiiviste, ravintovalmiste, ravintovarasto, vararavinto

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]