raamattu
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (arkikieltä) iso kirja, etenkin kattavista, ohjekirjoista käytetty sanonta
- jonkun ohjenuoranaan käyttämä teos
- Tuo kirja on hänen raamattunsa.
- kristittyjen pyhä kirja, ks. Raamattu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raamattu | raamatut |
| genetiivi | raamatun | raamattujen |
| partitiivi | raamattua | raamattuja |
| akkusatiivi | raamattu; raamatun |
raamatut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raamatussa | raamatuissa |
| elatiivi | raamatusta | raamatuista |
| illatiivi | raamattuun | raamattuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raamatulla | raamatuilla |
| ablatiivi | raamatulta | raamatuilta |
| allatiivi | raamatulle | raamatuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raamattuna | raamattuina |
| translatiivi | raamatuksi | raamatuiksi |
| abessiivi | raamatutta | raamatuitta |
| instruktiivi | – | raamatuin |
| komitatiivi | – | raamattuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | raamatu- | |
| vahva vartalo | raamattu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]viron kautta suomeen tullut venäläinen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Sanaliitot
[muokkaa]Idiomit
[muokkaa]- lukea kuin piru raamattua — lukea taka-ajatusten kanssa, etsimällä etsiä vikoja, ymmärtää tahallaan väärin
Aiheesta muualla
[muokkaa]raamattu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).