punnus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]punnus (39)
- esim. punnituksessa käytettävä vastapaino
- ei-toivottua liikettä hillitsemään käytettävä lisäpaino esim. ongessa tai teltassa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpunːus/
- tavutus: pun‧nus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | punnus | punnukset |
| genetiivi | punnuksen | punnusten punnuksien |
| partitiivi | punnusta | punnuksia |
| akkusatiivi | punnus; punnuksen |
punnukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | punnuksessa | punnuksissa |
| elatiivi | punnuksesta | punnuksista |
| illatiivi | punnukseen | punnuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | punnuksella | punnuksilla |
| ablatiivi | punnukselta | punnuksilta |
| allatiivi | punnukselle | punnuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | punnuksena | punnuksina |
| translatiivi | punnukseksi | punnuksiksi |
| abessiivi | punnuksetta | punnuksitta |
| instruktiivi | – | punnuksin |
| komitatiivi | – | punnuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | punnukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
punnus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- punnus Kielitoimiston sanakirjassa