punnus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

punnus (39)

Kaksi punnusta
  1. esim. punnituksessa käytettävä vastapaino
  2. ei-toivottua liikettä hillitsemään käytettävä lisäpaino esim. ongessa tai teltassa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpunːus/
  • tavutus: pun‧nus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi punnus punnukset
genetiivi punnuksen punnusten
punnuksien
partitiivi punnusta punnuksia
akkusatiivi punnus;
punnuksen 		punnukset
sisäpaikallissijat
inessiivi punnuksessa punnuksissa
elatiivi punnuksesta punnuksista
illatiivi punnukseen punnuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi punnuksella punnuksilla
ablatiivi punnukselta punnuksilta
allatiivi punnukselle punnuksille
muut sijamuodot
essiivi punnuksena punnuksina
translatiivi punnukseksi punnuksiksi
abessiivi punnuksetta punnuksitta
instruktiivi – punnuksin
komitatiivi – punnuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo punnukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		punnus-

Käännökset[muokkaa]

1. punnus

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • punnus Kielitoimiston sanakirjassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=punnus&oldid=4485492”