pulpetti

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pulpetti (5-C)[1]

  1. luokkahuoneissa käytetettävä säilytystilallisen pöydän ja selkänojallisen istuimen yhdistelmä, joiden ääressä oppilaat istuvat. Myöhemmässä kehityksessä pulpetti muuntui oppilaan henkilökohtaiseksi työpöydäksi, jonka kanssa käytetään selkänojallista irtotuolia.
    Alkuaan pulpetit olivat usein viistokantisia.
    Kahden istuttava pulpetti.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pulpetti pulpetit
genetiivi pulpetin pulpettien
partitiivi pulpettia pulpetteja
akkusatiivi pulpetti;
pulpetin
pulpetit
sisäpaikallissijat
inessiivi pulpetissa pulpeteissa
elatiivi pulpetista pulpeteista
illatiivi pulpettiin pulpetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pulpetilla pulpeteilla
ablatiivi pulpetilta pulpeteilta
allatiivi pulpetille pulpeteille
muut sijamuodot
essiivi pulpettina pulpetteina
translatiivi pulpetiksi pulpeteiksi
abessiivi pulpetitta pulpeteitta
instruktiivi pulpetein
komitatiivi pulpetteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ajopulpetti, kirjoituspulpetti, koulupulpetti, pulpetinkansi, pulpettikatto, pulpettiristikko, pulpettirivi, pulpettivene

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C