poli

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

poli (5)

  1. (puhekieltä) poliklinikka

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpoli/
  • tavutus: po‧li

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poli polit
genetiivi polin polien
(polein)
partitiivi polia poleja
akkusatiivi poli;
polin 		polit
sisäpaikallissijat
inessiivi polissa poleissa
elatiivi polista poleista
illatiivi poliin poleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi polilla poleilla
ablatiivi polilta poleilta
allatiivi polille poleille
muut sijamuodot
essiivi polina poleina
translatiivi poliksi poleiksi
abessiivi politta poleitta
instruktiivi – polein
komitatiivi – poleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo poli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		-

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • poli Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

poli f. (monikko polis)

  1. (puhekieltä) poliisi
    El hombrón cayó en manos de la poli en la casa de un familiar en La Florida. (Cuarta.cl)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

polī

  1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä poliō

Ranska[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

poli m., polie [luo] f. (monikko polis[luo] m., polies [luo] f.)

  1. kohtelias

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • poli Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi[muokkaa]

poli m., polie f. (monikko polis m., polies f.)

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä polir
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=poli&oldid=4289511”