piccolo
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]

Substantiivi
[muokkaa]- pikkolo, pikkolohuilu
- hotellin univormupukuinen apulainen, joka kantaa laukkuja ja hoitaa asukkaiden pikkuasioita; hissipoika
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | piccolo | piccolot |
genetiivi | piccolon | piccolojen piccoloiden piccoloitten |
partitiivi | piccoloa | piccoloita piccoloja |
akkusatiivi | piccolo; piccolon |
piccolot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | piccolossa | piccoloissa |
elatiivi | piccolosta | piccoloista |
illatiivi | piccoloon | piccoloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | piccololla | piccoloilla |
ablatiivi | piccololta | piccoloilta |
allatiivi | piccololle | piccoloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | piccolona | piccoloina |
translatiivi | piccoloksi | piccoloiksi |
abessiivi | piccolotta | piccoloitta |
instruktiivi | – | piccoloin |
komitatiivi | – | piccoloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | piccolo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. puhallinsoitin
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- piccolo Kielitoimiston sanakirjassa
Italia
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]piccolo m., piccola[luo] f. (monikko piccoli[luo] m., piccole[luo] f.)
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2