peruke
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- vieheen ja siiman väliin kiinnitettävä vaijeri, joka estää kalaa katkaisemasta siimaa hampaillaan
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈperukeˣ/
- tavutus: pe‧ru‧ke
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | peruke | perukkeet |
| genetiivi | perukkeen | perukkeiden perukkeitten |
| partitiivi | peruketta | perukkeita |
| akkusatiivi | peruke; perukkeen |
perukkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | perukkeessa | perukkeissa |
| elatiivi | perukkeesta | perukkeista |
| illatiivi | perukkeeseen | perukkeisiin perukkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | perukkeella | perukkeilla |
| ablatiivi | perukkeelta | perukkeilta |
| allatiivi | perukkeelle | perukkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | perukkeena | perukkeina |
| translatiivi | perukkeeksi | perukkeiksi |
| abessiivi | perukkeetta | perukkeitta |
| instruktiivi | – | perukkein |
| komitatiivi | – | perukkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | perukkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
peruket- | |
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- peruke Kielitoimiston sanakirjassa