permutaatio

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

permutaatio (3)

  1. (matematiikka) vaihtelu, olion erilaiset järjestykset eli jonot
    (1, 2, 3), (2, 3, 1) ja (1, 3, 2) ovat saman joukon eri permutaatioita.
    Keskenään erilaisten n:n olion permutaatioiden lukumäärä on n! (n-kertoma).
  2. järjestyksen muutos, vaihdos

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi permutaatio permutaatiot
genetiivi permutaation permutaatioiden
permutaatioitten
(permutaatioin)
partitiivi permutaatiota permutaatioita
akkusatiivi permutaatio; permutaation permutaatiot
Sisäpaikallissijat
inessiivi permutaatiossa permutaatioissa
elatiivi permutaatiosta permutaatioista
illatiivi permutaatioon permutaatioihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi permutaatiolla permutaatioilla
ablatiivi permutaatiolta permutaatioilta
allatiivi permutaatiolle permutaatioille
Muut
essiivi permutaationa permutaatioina
translatiivi permutaatioksi permutaatioiksi
abessiivi permutaatiotta permutaatioitta
instruktiivi permutaatioin
komitatiivi permutaatioine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]