Siirry sisältöön

passi

Wikisanakirjasta
Katso myös: Passi, pässi
Wikipedia
Katso artikkeli Passi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

passi (5)

  1. henkilön tunnistamiseen kansainvälisesti käytetty virallinen asiakirja, matkustusasiakirja
  2. pääsylippu, kulkulupa, joka sisältää usein oikeuden käyttää useita palveluita tai samaa palvelua useita kertoja
  3. (urheilu) lentopallossa verkolle annettu syöttö
    antaa ~
  4. paikka, jossa ollaan väijymässä tai odottamassa eläintä
    olla ~ssa
  5. (hevosurheilu) peitsi; hevosen askellaji, jossa sen samanpuoleiset jalat liikkuvat samaan suuntaan samaan tahtiin

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpɑsːi/
  • tavutus: pas‧si

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi passi passit
genetiivi passin passien
(passein)
partitiivi passia passeja
akkusatiivi passi;
passin
passit
sisäpaikallissijat
inessiivi passissa passeissa
elatiivi passista passeista
illatiivi passiin passeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi passilla passeilla
ablatiivi passilta passeilta
allatiivi passille passeille
muut sijamuodot
essiivi passina passeina
translatiivi passiksi passeiksi
abessiivi passitta passeitta
instruktiivi passein
komitatiivi passeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo passi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

< ruotsi << italia[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

diplomaattipassi, hirvipassi, koronapassi, matkapassi, muukalaispassi, natsipassi, passikuva, passintarkastus, passipeli, passipoliisi, passivapaus, seuruepassi, sotilaspassi, ulkomaanpassi

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • passi Kielitoimiston sanakirjassa
  • passi Tieteen termipankissa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Passi. Kotimaisten kielten keskus
  • Artikkeli 389 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Italia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

passi

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta passo

Verbi

[muokkaa]

passi

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä passare
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä passare
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä passare
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä passare

Latina

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

passī

  1. yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)
  2. yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)
  3. monikon maskuliinimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)

Viitteet

[muokkaa]
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.