viisumi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

viisumi (6)

  1. kohdemaan viranomaisen myöntämä maahantulo- ja oleskelulupa, joka usein kiinnitetään passin sivulle

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋiːsumi/
  • tavutus: vii‧su‧mi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viisumi viisumit
genetiivi viisumin viisumien
viisumeiden
viisumeitten
partitiivi viisumia viisumeita
viisumeja
akkusatiivi viisumi;
viisumin
viisumit
sisäpaikallissijat
inessiivi viisumissa viisumeissa
elatiivi viisumista viisumeista
illatiivi viisumiin viisumeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi viisumilla viisumeilla
ablatiivi viisumilta viisumeilta
allatiivi viisumille viisumeille
muut sijamuodot
essiivi viisumina viisumeina
translatiivi viisumiksi viisumeiksi
abessiivi viisumitta viisumeitta
instruktiivi viisumein
komitatiivi viisumeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viisumi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kauttakulkuviisumi, opiskelijaviisumi, turistiviisumi, viisumihakemus, viisumipakko, viisumivapaus

Aiheesta muualla[muokkaa]