parta

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: pärta


Wikipedia
Katso myös artikkeli Parta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Parta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

parta (9-K) (monikko parrat)

  1. ihmisen kasvojen, erityisesti leuan alueen karvoitus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: ['pɑ̝rtɑ̝]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi parta parrat
genetiivi parran partojen
(partain)
partitiivi partaa partoja
akkusatiivi parta; parran parrat
sisäpaikallissijat
inessiivi parrassa parroissa
elatiivi parrasta parroista
illatiivi partaan partoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi parralla parroilla
ablatiivi parralta parroilta
allatiivi parralle parroille
muut sijamuodot
essiivi partana partoina
translatiivi parraksi parroiksi
abessiivi parratta parroitta
instruktiivi parroin
komitatiivi partoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aaroninparta, harmaaparta, irtoparta, jussinparta, kipparinparta, kokoparta, kuuraparta, käärmeenparta, leukaparta, liuhuparta, maitoparta, naavaparta, parranajo, parrankasvu, parransänki, partahaiven, partahöylä, partajeesus, partakarva, partakone, partaniekka, partaradikaali, partasieni, partasuti, partasuu, partaterä, partavaahto, partaveitsi, partavesi, poskiparta, pujoparta, pukinparta, risuparta, tekoparta, täysparta, valkoparta

Idiomit[muokkaa]

  • vanha parta - kokenut tekijä, vanha mies

Aiheesta muualla[muokkaa]

Italia[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

parta

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä partire
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä partire
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä partire