habe

Espanja

Verbi

habe

1. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haber

Latina

Verbi

habē

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä habeō

Saksa

Verbi

habe

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä haben
2. konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä haben
3. konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä haben
4. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haben

Viro

Substantiivi

habe (gen habeme, part habet)

1. parta

   habemesse kasvanud mees – parroittunut mies

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 4 ase

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	habe	habemed
genetiivi	habeme	habemete
partitiivi	habet	habemeid
illatiivi	habemesse	habemetesse habemeisse
inessiivi	habemes	habemetes habemeis
elatiivi	habemest	habemetest habemeist
allatiivi	habemele	habemetele habemeile
adessiivi	habemel	habemetel habemeil
ablatiivi	habemelt	habemetelt habemeilt
translatiivi	habemeks	habemeteks habemeiks
terminatiivi	habemeni	habemeteni
essiivi	habemena	habemetena
abessiivi	habemeta	habemeteta
komitatiivi	habemega	habemetega

Liittyvät sanat

• habekas
• habemeajaja

Yhdyssanat

• põskhabe

Aiheesta muualla

• habe Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• habe sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)