papu

Wikisanakirjasta
Katso myös: Papu, papú
tarhapavun papuja

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

papu (1-E)

  1. jokin hernekasvisuvun Phaseolus köynnöstävä ruohokasvi, jonka isokukkaiseen terttukukintoon muodostuu palkoja joita sellaisenaan tai niissä olevia siemeniä käytetään ravinnoksi.
    Muista keittää pavut huolellisesti ennen syömistä, jotta niissä esiintyvät haitta-aineet poistuvat.
  2. papukasvien tai joidenkin muiden kasvien, kuten kahvin tai kaakaon kova siemen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑ.pu/
  • tavutus: pa‧pu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi papu pavut
genetiivi pavun papujen
partitiivi papua papuja
akkusatiivi papu;
pavun
pavut
sisäpaikallissijat
inessiivi pavussa pavuissa
elatiivi pavusta pavuista
illatiivi papuun papuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pavulla pavuilla
ablatiivi pavulta pavuilta
allatiivi pavulle pavuille
muut sijamuodot
essiivi papuna papuina
translatiivi pavuksi pavuiksi
abessiivi pavutta pavuitta
instruktiivi pavuin
komitatiivi papuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pavu-
vahva vartalo papu-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Vanha venäläinen laina, vrt. nykyvenäjän боб. Kirjakielessä sana esiinty jo Agricolalla.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

adsukipapu, hevospapu, härkäpapu, kaakaopapu, kahvinpapu, kahvipapu, kikpapu, leikkopapu, linssipapu, mungopapu, papukaija, papukeitto, papukirva, papupata, papurikko, papurokka, papusoppa, pensaspapu, ruusupapu, salkopapu, soijapapu, taitepapu, tarhapapu, vahapapu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • papu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 227. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.