panostaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
panostaja (10)
- henkilö, joka panostaa, asettaa panoksen
- ammattitutkinto, jonka suorittaneella on oikeus tehdä ammattimaisesti räjäytystöitä
- yksi edellisen kolmesta pätevyysluokasta: vaativampi kuin räjäyttäjä, mutta alempi kuin ylipanostaja
- ammatti, jota kyseisen tutkinnon suorittaneella on oikeus harjoittaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpɑnost̪ɑjɑ/
- tavutus: pa‧nos‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | panostaja | panostajat |
| genetiivi | panostajan | panostajien (panostajain) |
| partitiivi | panostajaa | panostajia |
| akkusatiivi | panostaja; panostajan |
panostajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | panostajassa | panostajissa |
| elatiivi | panostajasta | panostajista |
| illatiivi | panostajaan | panostajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | panostajalla | panostajilla |
| ablatiivi | panostajalta | panostajilta |
| allatiivi | panostajalle | panostajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | panostajana | panostajina |
| translatiivi | panostajaksi | panostajiksi |
| abessiivi | panostajatta | panostajitta |
| instruktiivi | – | panostajin |
| komitatiivi | – | panostajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | panostaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka panostaa, asettaa panoksen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]
- (ammatti) panostaja, räjäyttäjä, ylipanostaja
Synonyymit[muokkaa]
- (ammatti, epämuodollinen) laturi
Aiheesta muualla[muokkaa]
- panostaja Kielitoimiston sanakirjassa