laturi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Laturi


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laturi (6)[1]

  1. (yleisesti) laite, jota käytetään akun lataamiseen
  2. (erityisesti) ajoneuvon akkua moottorin käydessä lataava laite, latausgeneraattori
  3. (epämuodollinen) panostaja
    Ville toimii laturina louhintatyömailla.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laturi laturit
genetiivi laturin laturien
latureiden
latureitten
partitiivi laturia latureita
latureja
akkusatiivi laturi;
laturin
laturit
sisäpaikallissijat
inessiivi laturissa latureissa
elatiivi laturista latureista
illatiivi laturiin latureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laturilla latureilla
ablatiivi laturilta latureilta
allatiivi laturille latureille
muut sijamuodot
essiivi laturina latureina
translatiivi laturiksi latureiksi
abessiivi laturitta latureitta
instruktiivi laturein
komitatiivi latureine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

akkulaturi, akunlaturi, laturinhela, laturinhihna, laturinhiili, laturinpusla, verkkolaturi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laturi Kielitoimiston sanakirjassa

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

lātūrī

  1. yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta lātūrus (joka on partisiipin futuuri verbistä ferō)
  2. yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta lātūrus (joka on partisiipin futuuri verbistä ferō)
  3. monikon maskuliinimuoto sanasta lātūrus (joka on partisiipin futuuri verbistä ferō)

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6