palkki

Suomi

Palkki

Palkki

Palkki [4]

Substantiivi

palkki (5-A)

1. (sahatavara) neljältä sivulta sahattua järeää sahatavaraa, jonka leveyden ja paksuuden ero on yli 25 mm; yleisemmin mikä tahansa jykevä puutavara
2. (rakennusala) vaakasuora tai kalteva rakennusosa, jonka tehtävä on kannatella ylempiä rakenteita

   puupalkki, teräspalkki, betonipalkki, sillan kannatinpalkki

3. (musiikki) nuotteja yhdistävä vaakasuora tai kalteva viiva, jonka tarkoitus on selventää nuottikuvaa
4. (heraldiikka) kilven vasemmasta yläkulmasta oikeaan alakulmaan kulkeva leveähkö nauha
5. (typografia) suorakaiteen muotoinen graafinen elementti

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑlkːi/
• tavutus: palk‧ki

Etymologia

ruotsin kielestä, balk

Käännökset

1. järeä sahatavara

englanti: beam espanja: viga f. italia: trave f.

ranska: madrier m. saksa: Balken m. viro: pruss, kantpalk

2. vaakasuora tai kalteva rakennusosa, jonka tehtävä on kannatella ylempiä rakenteita

englanti: beam, girder espanja: viga f. italia: trave f. kroatia: greda f. ranska: poutre f.

ruotsi: balk, bjälke, sträva saksa: Balken m., Träger m. turkki: kiriş viro: tala

3. nuotteja yhdistävä vaakasuora tai kalteva viiva, jonka tarkoitus on selventää nuottikuvaa

englanti: beam ranska: ligature f.

saksa: Balken m. viro: palk

4. kilven vasemmasta yläkulmasta oikeaan alakulmaan kulkeva leveähkö nauha

englanti: bend espanja: banda f.

italia: banda f. saksa: Balken m.

Liittyvät sanat

• pelkka

Johdokset

• substantiivit: palkisto
• verbit: palkittaa

Yhdyssanat

aluspalkki, betonipalkki, kannatinpalkki, kattopalkki, laattapalkki, liimapuupalkki, niskapalkki, palkkidiagrammi, palkkikaavio, palkkikatto, palkkipuu, poikittaispalkki, putkipalkki, puupalkki, pylväskaavio, runkopalkki, siltapalkki, sisustuspalkki, tehtäväpalkki, teräsbetonipalkki, teräspalkki, tukipalkki, uretaanipalkki, vaakapylväsdiagrammi

Anagrammit

pilkka, plakki, plikka

Aiheesta muualla

• palkki Kielitoimiston sanakirjassa