paljastaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]paljastaminen (38)
- teonnimi verbistä paljastaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paljastaminen | paljastamiset |
| genetiivi | paljastamisen | paljastamisten paljastamisien |
| partitiivi | paljastamista | paljastamisia |
| akkusatiivi | paljastaminen; paljastamisen |
paljastamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paljastamisessa | paljastamisissa |
| elatiivi | paljastamisesta | paljastamisista |
| illatiivi | paljastamiseen | paljastamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paljastamisella | paljastamisilla |
| ablatiivi | paljastamiselta | paljastamisilta |
| allatiivi | paljastamiselle | paljastamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paljastamisena (paljastamisna) |
paljastamisina |
| translatiivi | paljastamiseksi | paljastamisiksi |
| abessiivi | paljastamisetta | paljastamisitta |
| instruktiivi | – | paljastamisin |
| komitatiivi | – | paljastamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paljastamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paljastamis- | |