otanta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]otanta (9)
- (tilastotiede) käytettävän havaintoaineiston poimiminen perusjoukosta
Tavutus
[muokkaa]- tavutus: o‧tan‧ta
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈot̪ɑnt̪ɑ/, [ˈo̞t̪ɑn̪t̪ɑ]
- tavutus: o‧tan‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | otanta | otannat |
| genetiivi | otannan | otantojen (otantain) |
| partitiivi | otantaa | otantoja |
| akkusatiivi | otanta; otannan |
otannat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | otannassa | otannoissa |
| elatiivi | otannasta | otannoista |
| illatiivi | otantaan | otantoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | otannalla | otannoilla |
| ablatiivi | otannalta | otannoilta |
| allatiivi | otannalle | otannoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | otantana | otantoina |
| translatiivi | otannaksi | otannoiksi |
| abessiivi | otannatta | otannoitta |
| instruktiivi | – | otannoin |
| komitatiivi | – | otantoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | otanna- | |
| vahva vartalo | otanta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. havaintomateriaalin poimiminen perusjoukosta
|
|