otos

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

otos (39) (monikko otokset)

  1. (tilastotiede) perusjoukosta poimittu näytejoukko
  2. yhdessä jaksossa tehty kuva- tai äänitallenne, esimerkiksi filmin kohtaus, tai sellaisen osa
  3. valokuva, filmileike
    Tilannetaju ja ajan hetki, ei niinkään laitteet, ratkaisevat otoksen laadun.
    Aloittelevan kaitakuvaajan otokset tahtoivat jäädä lyhkäisiksi.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈot̪os/
  • tavutus: o‧tos

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi otos otokset
genetiivi otoksen otosten
otoksien
partitiivi otosta otoksia
akkusatiivi otos;
otoksen
otokset
sisäpaikallissijat
inessiivi otoksessa otoksissa
elatiivi otoksesta otoksista
illatiivi otokseen otoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi otoksella otoksilla
ablatiivi otokselta otoksilta
allatiivi otokselle otoksille
muut sijamuodot
essiivi otoksena otoksina
translatiivi otokseksi otoksiksi
abessiivi otoksetta otoksitta
instruktiivi otoksin
komitatiivi otoksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo otokse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
otos-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • otos Kielitoimiston sanakirjassa
  • otos Tieteen termipankissa