otos
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (tilastotiede) perusjoukosta poimittu näytejoukko
- yhdessä jaksossa tehty kuva- tai äänitallenne, esimerkiksi filmin kohtaus, tai sellaisen osa; valokuva, filmileike
- Tilannetaju ja ajan hetki, ei niinkään laitteet, ratkaisevat otoksen laadun.
- Aloittelevan kaitakuvaajan otokset tahtoivat jäädä lyhkäisiksi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈot̪os/
- tavutus: o‧tos
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | otos | otokset |
| genetiivi | otoksen | otosten otoksien |
| partitiivi | otosta | otoksia |
| akkusatiivi | otos; otoksen |
otokset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | otoksessa | otoksissa |
| elatiivi | otoksesta | otoksista |
| illatiivi | otokseen | otoksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | otoksella | otoksilla |
| ablatiivi | otokselta | otoksilta |
| allatiivi | otokselle | otoksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | otoksena | otoksina |
| translatiivi | otokseksi | otoksiksi |
| abessiivi | otoksetta | otoksitta |
| instruktiivi | – | otoksin |
| komitatiivi | – | otoksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | otokse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
otos- | |
Käännökset
[muokkaa]1. tilastotiede
|