ottaa

Suomi

ottaa (53-C) (taivutus[luo])

siirtää jotakin itselleen, haltuunsa, ulottuvilleen; viedä mukanaan lähtiessään
Otan pallon sinulta.

Mukaan kannattaa ottaa paljon lämpimiä vaatteita.
(arkikieltä) juoda alkoholijuomaa, nauttia
Onkohan herra ottanut?

ottaa pienet, ottaa huikka
valita käyttöönsä julkinen kulkuväline (vieraslähtöisissä ilmauksissa)
Ota taksi!

Voisin ottaa junan Helsinkiin ja sieltä bussin Porvooseen.

Otimme kapakasta vossikan kotiin.
(kuvaannollisesti) viedä tilaa, aika tai muita resursseja
Kauankohan ottaisi ajaa tästä pyörällä keskustaan?
koskettaa, osua
Pakoputki ottaa maahan.
(arkikieltä) ostaa kaupan oleva, käsiteltävä hyödyke
Minä otan nämä.
vastaanottaa seksissä
ottaa poskeen

ottaa pyllyyn

esigermaaninen *wond^h-eye- -> varhaiskantasuomen *vont-ta- -> *votta-; vrt. muinaisnorjan venda ja suomen puhekielen kääntää ottamista tarkoittavassa merkityksessä^[1].

1. tarttua kädellä

3. mennä julkisella kulkuneuvolla

4. viedä resursseja

6. ostaa kaupasta hyödyke

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Syy: merkitys Voit auttaa Wikisanakirjaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

?. ?

ottaa huomioon
ottaa itseensä
ottaa jalat alleen
ottaa kantaa
ottaa kiinni
ottaa koville
ottaa kuppia
ottaa luulot pois
ottaa mallia
ottaa nokkiinsa
ottaa osaa
ottaa pannuun
ottaa päähän
ottaa selkoa
ottaa suihin
ottaa syy niskoilleen
ottaa tehtäväksi
ottaa torkut
ottaa töihin
ottaa vastaan
ottaa yhteen
ottaa yhteyttä
(lähinnä kieltolauseissa) ottaa + minkä tahansa verbin 1. infinitiivin pitkä muoto
1. ruveta toteutumaan jälkimmäisen verbin ilmaisema toiminta tai tila
  Eikö vieläkään ota onnistuakseen?
  
  Ei vain pallo ottanut mennäkseen maaliin.

↑ Koivulehto, Jorma. Etymologisesti hämäriä -(is)tA-johdosverbejä, lainoja ja omapohjaisia. 2009 (PDF-Tiedosto. Viitattu 27.2.2015.)