otin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Salaattiottimet

Substantiivi[muokkaa]

otin (33-C)

  1. sellainen (esine), jolla voi ottaa (varsinkin ruokaa)
    Salaattiottimiin kuuluu salaattihaarukka ja -lusikka.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈot̪in/, [ˈo̞t̪in]
  • tavutus: o‧tin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi otin ottimet
genetiivi ottimen ottimien
otinten
partitiivi otinta ottimia
akkusatiivi otin;
ottimen
ottimet
sisäpaikallissijat
inessiivi ottimessa ottimissa
elatiivi ottimesta ottimista
illatiivi ottimeen ottimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ottimella ottimilla
ablatiivi ottimelta ottimilta
allatiivi ottimelle ottimille
muut sijamuodot
essiivi ottimena
(otinna)
ottimina
translatiivi ottimeksi ottimiksi
abessiivi ottimetta ottimitta
instruktiivi ottimin
komitatiivi ottimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ottime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
otin-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kakkuotin, salaatinotin

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • otin Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

otin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ottaa